EmmiKurkela

Naistenpäivän tumma varjo

Naiseus on upeaa ja ehdottomasti juhlimisen arvoinen asia. Naistenpäivää voi myös juhlia miettien historiaa; erityisesti sitä, miten naisten asema on kehittynyt tähän päivään. Naisena ja kahden tyttären äitinä voi olla ylpeä ja kiitollinen, että on saanut syntyä juuri tälle aikakaudelle. Naisilla on nyky-yhteiskunnassa enemmän riippumattomuutta, vapautta ja oikeuksia kuin esimerkiksi sata vuotta sitten. Siitä on kiittäminen historian vahvoja naisiamme, jotka ovat auranneet tietä meille uusille sukupolville.

Yhteiskunta ei ole valmis, eikä tasa-arvoinen. Hyvinvoinnin ja sivistyksen keskellä on surullista se, että joka kolmas nainen on kokenut väkivaltaa parisuhteessa, joka vuosi 15 naista kuolee lähisuhdeväkivallan seurauksena ,ja arviolta 50 000 kokee vuosittain seksuaalista väkivaltaa. Naisten viikon kampanjan mukaan Suomi on EU:n toiseksi vaarallisin maa naisille. Väkivaltatilastoissa uhreina naiset erottuvat selkeästi miehiin verrattuna:  Vuonna 2017 kaikista poliisille ilmoitettujen parisuhdeväkivaltatapausten uhreista jopa 82 prosenttia oli naisia.

Yhteiskuntamme on kehittynyt väkivallan uhrien suojelemiseksi, mutta monet toimet ovat riittämättömät. Moniko edes tietää ensi- ja turvakotien olemassaolosta? En tiennyt minäkään, ennen kun asioin siellä esikoiseni vauvavuosina unikoulussa. Yhdessä kiinteistössä sijaitsi siis sekä ensi- että turvakoti, joka toi monipuolista turvaa elämän eri kriisitilanteissa. Ensikoti tukee perheitä mm. auttamalla nuoria ja mielenterveys- ja päihdekuntoutuvia äitejä arjen rutiinien luomisessa sekä tarjoaa äideille levähdystä liiallisesta valvomisesta aiheutuneeseen uupumiseen. Turvakodin puolella tuetaan akuutissa kriisitilanteessa, kun lähisuhdeväkivallan uhri haluaa katkaista väkivallan kierteen, ja hakee turvaa ja apua arkensa uudelleenrakentamisessa.

En tiedä onko liian ylimielistä sanoa, etten onneksi ole koskaan joutunut lähisuhdeväkivallan uhriksi. Ensi- ja turvakodissa ollessani kuitenkin ymmärsin täydellisesti, millaisissa oloissa osa suomalaisista naisista yhä elää. Oli musertavaa kuunnella niitä perheitä; äitiä lapsineen, jotka olivat paenneet väkivaltaista kumppania tai isää turvakotiin. En voinut olla myöskään huomaamatta, miten kallisarvoista ja korvaamatonta apua turvakodissa tarjotaan.

Eräs äiti kahden alakouluikäisen tyttärensä kanssa pyöritti arkea siellä ollessani niin normaalisti, kuin sellaisessa kriisitilanteessa voi pyörittää. Siitä huolimatta, että hänen ulkoinen olemuksensa ja olonsa oli hauras ja heikko, hän ohjaajien avulla rakensi palapalalta uutta elämäänsä. Hän järjesti itselleen uuden asunnon, aloitti raskasta oikeusprosessia entisen miehensä tekemistä rikoksista ja lastensa huoltajuuksista, ja keskittyi vain toipumiseen eri vertaistukiryhmien ja terapeuttien turvin. Mihin voi edes turvautua, jos läheisiä tai ystäviä ei ole lähettyvillä tai siellä ei ole mahdollisuutta olla turvassa? Turvakoti on monelle se ainoa vaihtoehto, jonka olemassaolo pitäisi olla itsestään selvää.

Turvakodin työ on äärimmäisen arvokasta ja perusteellista. Moniammatillisella yhteistyöllä turvataan väkivaltaa kokeneen uhrin arjen jatkuminen – mukaan lukien myös oikeusavun tarjoaminen. Turvakodin toimintakonseptin tuntien on ihmeellistä, ettei turvakotipaikkoja edelleenkään ole riittävästi. Ensi- ja turvakotien liiton mukaan paikkoja puuttuu tällä hetkellä valtakunnallisesti yli 300, ja asiakasmäärät niissä kasvavat vuosi vuodelta.

Laissa kyllä turvataan hoidon saatavuus akuutin tapaturman yhteydessä, ja se toteutuukin hyvin. Tiedämme että on paikka mihin mennä, ja pois ei käännytetä sen vuoksi etteivät resurssit riitä. Minkälaisessa yhteiskunnassa elämme, kun kaikki lähisuhdeväkivaltaa kokeneet uhrit eivät saa turvallista paikkaa mihin paeta, ja ammattiapua akuutissa kriisitilanteessa sekä tukea arkensa uudelleenrakentamiseksi? Jotta Suomi voisi olla parempi maa (ei Euroopan unionin toiseksi huonoin) sen naisille ja tytöille, on oltava tarjolla apua lähisuhdeväkivallasta toipumiseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat