EmmiKurkela

Liikettä puoluepolitiikkaan

Demokratia ja puoluepolitiikka ovat kriisissä. Väsymätön fraasi, jota kuulemme jatkuvasti ympärillämme. Yhteisten asioiden ajaminen perinteisin puoluepoliittisin keinoin on ollut pitkään laskussa sitä enemmän mitä nuoremmista äänestäjäkunnista on kysymys. Lisäksi suuret poliittiset voimat jylläävät globaalisti, ja horjuttavat perinteisten puolueiden ja perinteisen poliittisen kulttuurin luonnetta jatkuvasti. Vihreän puolueen nousu 2000-luvulla, Perussuomalaisten jytky ja muut kotimaiset poliittiset ilmiöt kuin kansainvälisetkin Brexiteistä Trumpeihin, voidaan kaikki nähdä suurempana kokonaisuutena; yhteiskunnallinen kulttuurimme on muuttumassa, ja se näkyy kaikkialla: politiikassa, demokratiassa, päätöksenteossa, kaikessa. 

 

Digitalisaatio on tuonut sekä informaation että informaatiovaikuttamisen lähemmäs jokaisen suomalaisen arkea. Informaatiotulva ja sosiaalinen media yhdessä individualistisen elämäntapamme kanssa on tehnyt ihmisistä tietoisempia ja itsenäisempiä omista valinnoista. Samalla perinteisten auktoriteettien valta on murentunut vaihtoehtoisten totuuksien tieltä. Jos yhteiskunnallinen muutos näkyy muun muassa voimassa olevien ruokasuositusten, hoitosuositusten ja lääketieteen kyseenalaistamisena erilaisin vaihtoehtoisin valinnoin, ei ole ihme että sen vaikutus ulottuu myös perinteiseen puoluepolitiikkaan. Kaikenlaisten totuuksien maailmassa ei ole enää yksioikoista totuutta. Totuus on nykyään osa arvolatautuneita valintoja.

 

Puoluepolitiikka menettää yhteiskunnallisessa muutoksessa rooliaan. Se on sitä jo menettänyt, ja tulee jatkossa vielä enemmän menettämään. Ihmiset eivät halua vaikuttaa enää perinteisin puoluepoliittisin keinoin kuulumalla puolueeseen tai äänestämällä vaaleissa. Edellä mainitun kulttuurillisen kehityksen myötä on vaikeaa nähdä, että perinteinen keskitetty auktoriteettijohtoinen puoluejärjestelmä on enää demokraattisen yhteiskunnan perusta. Harva nuori on haluttomampi indentifioimaan itseään perinteisiin puolueisiin, eikä jatkuva poliittinen vastakkainasettelu tee siitä yhtään houkuttelevampaa. Puoluepolitiikka ei ole trendikästä.

 

Ihanteellinen yhteiskunta luo edellytykset ja toimii mahdollistajana kansalaisen henkilökohtaisille tulevaisuuden haaveille. Ihanteellinen yhteiskunta on nimenomaan entistä enemmän mahdollistaja, jonka muuttuminen on välttämätöntä jatkuvan kulttuurillisen kehityksen kanssa rintarinnan. Ainoastaan tuomalla ihmiset lähemmäs päätöksentekoa se voi toteutua. Puoluepolitiikka, jossa yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet hukkuvat ryhmäkurin, konformisuuden ja vallankäytön jalkoihin, ei ole paras mahdollinen väline tälle. Yhteiskunnallinen muutos pakottaa puolueet muuttumaan sisäisesti demokraattisimmiksi vaikuttamisen välineiksi: itsenäisten ajattelijoiden demokraattiseksi yhteenliittymäksi ja alustaksi kunkin vaikuttamismahdollisuuksille.

 

Se, etteivät ihmiset liity puolueisiin tai äänestä vaaleissa, ei johdu pelkästään välinpitämättömyydestä. Se johtuu järjestelmästä, jota ei koeta hyväksi vaikuttamisen kanavaksi. Ihmiset silti vaikuttavat eri tavalla mm. kuluttajavalinnoin tai eri kampanjoiden myötä suoran demokratian kautta esimerkiksi kansalaisaloitteiden muodossa. Vaikka aluksi epäröin, voiko Hjalliksen luoma, Emmanuel Macronin liikettä mukaileva, Liike Nyt ikinä tuoda varteenotettavaa vaihtoehtoa perinteisille puolueille, olen entistä varmempi että tulevaisuudessa sellaiselle on kysyntää. En tiedä tosin onko sen aika vielä. Jos ei tänään tai huomenna, ehkä muutaman vuoden päästä se on uskottava poliittinen alusta ja yhteenliittymä erilaisista itsenäisesti ajattelevista ihmisistä.

 

Puoluepolitiikka on ollut rikki, ja tälle on nyt esitetty vaihtoehto. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Raikasta pohdiskelua. Itse olen samaoloisia - ajan "poliittisia ilmiöitä". lähestynyt niin ikään digitalisaation näkökulmasta. Ajatuskulmana se, että digitalisaatio ja some-maailman työkalut avaavat jatkuvasti uusia "markkina-aukkoja" vallanhaluisille. Vallan himo ei ole kadonnut mihinkään. Valtaan pääsy sen sijaan "perinteisin menetelmin" on vaikeutunut. Esimerkkinä vaikkapa "Hjallis", Soini, Väyrynen, Huhtasaari, Jungner. Ulkomailta löytyy sitten kosolti esimerkkejä.

Tällainen digitalisaation avittama valtaanpääsy on sinällään alkutekijöissään. Mielestäni kulminaatiopiste tulee siinä vaiheessa kun valta on saavutettu. Miten sitä valtaa käytetään? Se onkin sitten varsinainen haaste. Siihen kun ei enää riitä digitalisaation taustavoimat yksin. Trump mm. on tulossa siihen tilanteeseen, missä odotusarvot vallan käyttäjälle kasvavat. Samainen "työkalu" siis digitalisaatio, on tarkkailijoilla, vastustajailla ja kannattajilla käytössä. Virheistä tulee "digilekalla" päähän ja kovaa.

Ehkäpä eniten ymmällään on teollinen - sinällään sekin digitalisaation tuella verkostoitunut globaali "logistinen robotti". Tehdyt ja suunnitteilla olevat investoinnit ovat poikkeuksetta takaisinmaksu ajaltaan pitkiä. Keskimäärin 5....15 vuoden välillä. Monilla sektoreilla kuten energia - vielä pidemmät. Poliittiset riskit on aikaisemmin pystytty kohtuullisen hyvin ennustamaan. Nyt riskit voivat eskaloitua muutamassa kuukaudessa. Esim. Brasiliassa juuri tällä hetkellä. Onhan tässä tilanteessa pääomien hallitsijoille ja omistajille myös pään vaivaa. Pääomilla kun ei ole lainkaan kotia.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Mitenkäs nyt ? Olen jo pitkään tarjonnut yt-neuvotteluja eduskunnalle.

Miksi meillä on nyt EU:n aikana 200 ns. kansanedustajaa ?

Olkoon edustajien maksimimäärä edelleen tuo 200, mutta paikat täytetään vain äänestysprosentin suhteessa. Jos siis vain puolet äänioikeutetuista käy äänestämässä, valitaan eduskuntaan vain 100 pyrkijää.

Säästöjen lisäksi 100 edustajan seuraaminen olisi paljon helpompaa kuin 200. Puolueiden ryhmäkuri ja kellokkaathan kuitenkin määräävät mitä kukin sanoo ja tekee. Miksi maksamme noille kumileimasimille maltaita ?

Edustajien moraalikin saattaisi parantua väen vähetessä ja putoamisvaaran kasvaessa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kovin vähän nykyisin keskustellaan asioista niiden oikeilla nimillä.

Maailmassa on ollut meneillään 1990- luvulta lähtien aivan valtava murros. Kiinan sisäinen murros ja tätä seurannut globalisaatio ja vapaakauppa, Neuvostoliiton ja kommunismin loppu, digitalisaatio, EU:n laajeneminen, Euroopan rahaliitto, ilmaston muutos, valtavan koko maailman kattavan velkaponzin kasvaminen ja keskuspankkirahoitukset, jne

Melkoinen pelikenttä keskivertopolitiikon toimintaympäristössä, varsinkaan kun pienimpäänkään muutokseen ja uudistumiseen ei näytä olevan tahtotilaa.

Petri Hämäläinen

Olisin mieluumminkin sitä mieltä että itsenäisyys ja yksilöllisyys on vihervasemmiston halpa savuverho jonka takana häilyy suurin ryhmäidentiteetin ja samanmielisyyden vaatimus sitten natsismin ja kommunismin.

Vai miten muuten tähän itsenäisyyden, yksilöllisyyden ja poliittisista puolueista riippumattomuuden aikaan sopii havaintoni siitä että jokainen Vihreä on hengenheimolaistensa ja puoluejohtonsa kanssa KAIKESTA aivan samaa mieltä ja viha kaikkia toisinajattelevia kohtaan käsin kosketeltavaa.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Sote lainsäädännössä on tieten jotain 4000 sivua lakitekstiä ja sen tulkinnanvaraista tulkintaa moninkertainen määrä. Ei mikään suoran vaikuttamisen kanava voi antaa vastausta tuollaisen asian käsittelyyn muuten kuin mutun perusteella.
Tietenkin kansanäänestys, nettiäänestys yms antaa jotain tietoa mitkä on äänestämään tulevien mielipide ko asiasta mutta onko se riittävä otos ja kenen etua se lopulta ajaa
Nyt uudessa 50 000 allekirjoittajan nimellä etenevissä lakialoitteissahan on jo käynyt että kansalaisten ajama lain tiukennusesityksenä ajama esitys olisikin huomattava löysennys jo olevaan lainsäädäntöön.
Edustuksellinen demokratia on huomattavine puutteineen lie silti paras järjestelmä, ehkä vain kansanedustajien määrä pitäisi tuplata 400 jolloin pääsy kansanedustajaksi helpottuisi tarvittavan äänimäärän laskiessa ja ennenkaikkea kampanjointi halpenisi.

Toimituksen poiminnat