EmmiKurkela

Miten suojella ihmishenkiä rikoslainsäädännöllisesti?

Useat lehdet uutisoivat poliisin ottaneen kiinni useista tapoista tuomitun, mutta nyt vapaana olleen Michael Penttilän sunnuntaina Siltamäessä. Toistaiseksi poliisin vahvistamattoman mutta lehdessä pyörineen tiedon mukaan kyseessä on ollut epäilty murha Penttilän omassa asunnossa. Penttilä pääsi vapauteen vuonna 2017 kärsittyään edellisen tuomionsa. Penttilän rikoshistoria on vertaansa vailla Suomen oikeushistoriassa. Alibin mukaan FBI on lisäksi tituleerannut häntä Suomen ainoana sarjamurhaajana. Kyseinen termi on kiistanalainen, sillä murhasta häntä ei ole tuomittu kertaakaan. Hänen kontollaan on sen sijaan useita tappoja, joille tyypillistä on ollut hansikkain kuristamalla tehdyt surmat, jotka ovat tehty hänen kotiasunnossaan ja uhrikseen valikoitunut tyypillisesti naisia tai tyttöjä. Kuristussurmille tyypillistä on ollut bdsm-tyylinen seksuaalinen motiivi.

 

Ennen vuotta 2018 korkean riskin rikoksen uusijoille ei ole ollut mahdollista vapautumisensa jälkeen määrätä mitään perustuslaissa määriteltyjä pakkokeinoja. Käytännössä aina vapautumisensa jälkeen korkean riskin rikoksen uusijat ovat voineet palata yhteiskuntaan huolimatta siitä, kuinka todennäköisesti he uusivat rikoksensa. Tämä on huolestuttanut yhteiskunnan jäseniä myös Penttilän kohdalla. On ollut vaikea ymmärtää, miten Suomen valtiolla, jonka perustuslaillisiin, ja siitä johdettuun rikoslaillisiin tarkoitusperiin on luettu ensisijaisesti suojeluvastuu perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta, ei ole tällaisten tilanteiden varalta keinoja turvata ihmishenkien säästyminen. Jälkiviisaana voisi todeta, että muutama kuukausi sitten käyty oikeudenkäynti henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta olisi tuomion myötä voinut ennaltaehkäistä Penttilän tekemän epäillyn murhan. Ei voida kuitenkaan edellyttää tuomarin tukeutuvan ratkaisussaan lähtökohtaisesti muuhun kuin perustuslaissa säädettyyn laillisuusperiaatteeseen, että tuomarin on ratkaisussaan tukeuduttava aina lakiin. Jos tapauksessa tunnusmerkistön sanamuoto ei ole pystynyt vastaamaan ongelmattomasti kyseisen tapauksen piirteisiin, ratkaisu on, että tekijä on syytön. Sen sijaan kritiikin voi kohdistaa siihen, miten korkean riskin rikoksen uusijoita voidaan pitää vapaana yhteiskunnassa ilman mitään valvontatoimia.

 

Vuoden 2018 alusta lainsäätäjä on vastannut tähän tarpeeseen säätämällä lain yhdistelmärangaistuksen käyttöönotosta. Yhdistelmärangaistuksen ideana on ulottaa valvonta-aika vankeusrangaistuksen jälkeen vuodeksi korkean riskin vakavan rikoksen uusijan vapautumisen jälkeen ns. siviiliin. Valvonta-ajan sisältö pakkokeinoineen määräytyy yksilöllisen arvion mukaan, mutta siihen voi liittyä mm. asunnossa pysyminen määrättyinä aikoina, päihteettömyys ja sitoutuminen valvontaa esimerkiksi jalkapannalla. Rikkomisesta seuraa lopullinen vankeusaika vankilassa suorittamiseen. Yhdistelmärangaistuksella pyritään vähentää rikosten uusimisen riskiä, ja täten vastata paremmin korkean riskien rikosten uusijoiden valvontaan. Perustuslaissa kielletyn taannehtivan oikeudenkäytön vuoksi yhdistelmärangaistukseen voidaan tuomita 1.1.2018 jälkeen tehdyistä rikoksista, ja voi olla, että tuleva Penttilän oikeudenkäynti on lajissaan ensimmäinen. 

 

Rangaistusjärjestelmän legitimiteetti lähtee eri teorioiden mukaan mm. rikoksen sovituksesta, ehkäisevyydestä ja rikoksen tekijän uudistumisesta. Rangaistus on mahdollista nähdä sovituksena yhteiskunnan suojeltavana pidettyjen oikeuksien rikkomisesta. Myös rikoksen tekijän uudistuminen rangaistuksen myötä eli lainvastaisen toiminnan korjaantuminen nähdään merkittävänä lähtökohtana rangaistuksen oikeutukselle. Kun puhutaan mieleltään sairaista rikoksentekijöistä, esimerkiksi psykopaateista joksi myös Penttilä luokitellaan mielentila-arvion mukaan, kysymys rangaistusjärjestelmän rikoksentekijän uudistumisesta näyttää epätodennäköisemmältä. Olisi hyvä, jos korkean riskin psykopaattien kohdalla oikeusjärjestys tunnistaisi syyntakeettomuuskysymyksen lisäksi myös muita mielenterveydellisesti hoidettavia ongelmia. Tarkoitan tällä sitä, että mahdollisesti elinikäinen pakkohoito voitaisiin ulottaa myös niihin rikollisiin, joiden tekojen syy-yhteyttä selittää muiden hengelle vaarallinen mielenterveyden häiriö sekä siitä johtuva korkean rikoksen uusimisriski. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Paras keino on kansalaisella varustaa itsensä väkivaltaa vastaan sopivin tavoin. Konstit löytyvät kyllä jokaiselle avuksi. Ei kannata ihmisten uhriutua jonkin Demlan lobbaaman löyhän lainsäädännön takia.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ihmishenkiä suojellaan parhaiten siten, että murhaajat tuomitaan kuolemaan ja teloitetaan välittömästi tuomion jälkeen.

Juha Hämäläinen

#2. Teloituksissa vain on aina mennyt myös syyttömiä. Teloitettua ei enää voi vapauttaa. Siksi se ei käy.

Itse kannatan todellista elinkautista, jonka kustannuksia katetaan vangin pakkotyöllä. En näe mitään syitä, miksi tämä ei toimisi. Jollei tee töitä ei syö.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tarkoitin ns. selviä tapauksia.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #4

Mihin vedät rajan? Kuolemantuomio ei kuulu sivistysvaltioon.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #6

Tuon mukaan Yhdysvallat, Kiina ja Japani eivät olisi sivistysvaltioita. Olen eri mieltä, vaikka en kuolemanrangaistuksen kannattaja olekaan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #6

Nimenomaan sivistys- ja oikeusvaltioon se kuuluukin!

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #4

162 kumottua kuolemantuomiota... https://deathpenaltyinfo.org/innocence-list-those-...

Olisitko valmis langettamaan kuolemantuomion tuomarina? Näppäimistön äärestä on aika helppo kirjoitella kaikenlaista. Olisitko valmis myös pyöveliksi? Mennään nyt "all the way", koska jos olet kuolemantuomion kannattaja, niin edellytän sinulta molempia edellä mainittuja.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #8

Menet henkilökohtaisuuksiin... Alan olla jo liian vanha alan vaihtoon.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #9

Tottakai menen, mielipiteesi oli kaiketi henkilökohtainen? Löinkin jo itseni kanssa vetoa, ette uskalla vastata kysymykseeni.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #9

Monet niistä jotka elävät ansaitsevat kuoleman. Ja jotkut jotka kuolevat ansaitsisivat elämän. Pystytkö sinä antamaan sen heille? Älä sitten ole niin innokas jakamaan kuolemantuomioita . Eivät edes kaikkein viisaimmat näe loppuun asti.

( Gandalf, J.R.R Tolkien: Taru sormusten herrasta)

Pertti Kostiainen

Miksi noi ei ole murhia? Jos laittaa hanskat käteen ja sitten kuristaa on se selvästi suunniteltu kun on yritetty peittää paljastuminen etukäteen.
Mitä noi oikein meinaa tämmöisillä törtöilyillä?

Käyttäjän EmmiKurkela1 kuva
Emmi Kurkela

En osaa sanoa miksi murhan tunnusmerkit eivät ole täyttyneet. Kai tunnusmerkistössä oleva sanamuoto vakaasta harkinnasta edellyttää sitten pidempi aikaista suunnitelmallisuutta. Nuo aiemmat ratkaisut varmaan löytyvät jostain netin syövereistä, jospa niissä kerrottaisiin tarkemmin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Psykopatia ei oikeastaan ole sairaus, tai mielenterveyden häiriö, vaan ominaisuus.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos bloggaajalle mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Yksi asia kaipaa hieman täsmennystä.

Kirjoitat: "Kun puhutaan mieleltään sairaista rikoksentekijöistä, esimerkiksi psykopaateista joksi myös Penttilä luokitellaan mielentila-arvion mukaan, kysymys rangaistusjärjestelmän rikoksentekijän uudistumisesta näyttää epätodennäköisemmältä".

Penttilä on todettu kyllä erittäin vaaralliseksi toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle, mutta onko hänet luokiteltu myös psykopaatiksi?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Tautuiluokitus ei tunne psykopatiaa, ts. kyseessä ei ole diagnoosi. Ei psykologit ovat asettaneet erilaisia kriteerejä, joten asia on kovin tulkinnan varainen.

Tautiluokitus tuntee psykopaattisen persoonallisuuden, jonka kriteerit ovat seuraavat:

A. Täyttää persoonallisuushäiriön (F60) yleiset kriteerit.
B.Vähintään kolme seuraavista:
(1) paatunut välinpitämättömyys toisten tunteita kohtaan
(2) jatkuva ja karkea vastuuttomuus ja välinpitämättömyys sosiaalisia normeja, sääntöjä ja velvoitteita kohtaan
(3) vaikeus ylläpitää kestäviä ihmissuhteita, vaikkakaan ei vaikeutta luoda suhteita
(4) turhaumien sietokyky on alhainen samoin kuin aggressiivisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen kynnys
(5) kyvyttömyys tuntea syyllisyyttä tai ottaa opiksi epämiellyttävistä kokemuksista, erityisesti rangaistuksista
(6) taipumus moittia muita tai puolustella kaunistelevin järkeistyksin omaa käytöstä, joka on johtanut selkkaukseen yhteiskunnan kanssa

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Mielestäni tämä keskustelu kaipaa myös maailmankuulun brittiläisen krimonologin David Wilsonin näkemystä tästä asiasta. Iltasanomat haastatteli häntä ja vaikka hänellä olikin tapauksesta vain hajanaista tietoa, niin hänen mielipiteensä oli hyvin mielenkiintoinen:

"Wilson sanoo, ettei tiedä yhtäkään sarjamurhaajaa, joka olisi onnistunut lopettamaan tappamisen.

– Kysyit aiemmin lähettämässäsi sähköpostissa, voiko sarjamurhaaja parantua. Annan kaksiosaisen vastauksen: en usko, että voi. Ja vaikka voisikin, en olisi valmis ottamaan sellaista riskiä.

– On muistettava, että Penttilä on tietenkin syytön kunnes toisin todistetaan. Mutta jos hänet tuomitaan tästä rikoksesta, ammatillinen mielipiteeni on, ettei häntä pitäisi koskaan päästää vapaaksi. Muuten hän tappaa uudelleen."

Lähde: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005672514.html

Kuka on David Wilson:

https://en.wikipedia.org/wiki/David_Wilson_(criminologist)

Toimituksen poiminnat